Suomessa sään vaihtelut ovat voimakkaita johtuen erityislaatuisesta sijainnastamme. Itä-länsisuunnassa olemme merellisen ja mantereisen ilmaston välissä, ja pohjois-eteläsuunnassa lähellä ovat hyytävät arktiset ja lämpimät keskileveysasteiden ilmamassat. Riippuen vuodenajasta ja vallitsevista tuulen suunnista sääolosuhteet Suomessa voivat vaihdella hyvinkin nopeasti. Sen huomasi jälleen kerran alkukesän aikana, jolloin helteet ja lähes talviset olosuhteet vuorottelivat tiuhaa tahtia. Mieleenpainuvaa oli juhannuksen alusviikolla räntäsade Helsingissä. Tällöin oli käynnissä älyliikenteen ITS European Congress, joka oli mielenkiintoinen ja erinomaisesti järjestetty. Kiitos kaikille järjestelyihin osallistuneille! Runsaslukuinen osallistujajoukko eri puolilta maailmaa sai monipuolisen kokousohjelman lisäksi makua ilmastomme erityispiirteistä, valitettavasti.

Liikenteen sujuvuudelle ongelmia aiheuttavat erityisesti lumipyryt ja liukkaus. Ilmaston muutos tulee lisäämään nollan molemmin puolin sahaavia kelejä sydäntalvella. Talvisateet tulevat lisääntymään ja lämpenemisestä johtuen sadetta tullaan saamaan yhä useammin myös vetenä. Kesällä rankkasateet tulevat yleistymään. Toisin sanoen niin suuri yleisö, viranomaiset, ilmailu kuin elinkeinoelämäkin tulevat myös tulevaisuudessa tarvitsemaan luotettavia ja laadukkaita sääpalveluja kaikkien liikennemuotojen osalta.

On myös tärkeää kehittää tekniikoita, joilla olosuhdetiedot välitetään reaaliaikaisesti ajoneuvon kuljettajille. Älykkään sää- ja kelitietojärjestelmän tulisi perustua perinteisen säätiedon (havainnot ja ennusteet) yhdistämiseen kulkuneuvojen omiin säätietoihin, jotka voitaisiin integroida nykyisiin säätietojärjestelmiin ja samalla ottaa huomioon muun muassa laadunvarmennus. Havaintojärjestelmä olisi tällöin osittain kiinteä ja osittain liikkuva. Sää- ja kelitieto varoituksineen voitaisiin viedä reaaliaikaisesti esimerkiksi ajoneuvon hyttiin ottaen huomioon ajoneuvon sijainnin.

Suomi ja Ilmatieteen laitos ovat olleet edelläkävijöitä liikenteen sääpalveluinnovaatioissa. Mobiilisääpalvelut otettiin käyttöön jo 1990–luvulla. Tiesäämalli sekä jalankulkumalli ovat olleet myös vientituotteita. Tälläkin hetkellä on käynnissä useita kansainvälisiä tutkimushankkeita, joissa kehitetään älykkäitä tiesääpalveluita. Haluan tässä vaiheessa kiittää kotimaisia ja ulkomaisia yhteistyökumppaneita erinomaisesta yhteistyöstä. On myös ilo todeta, että meillä on kansainvälisesti tunnustettu asema älykkäiden tiesääpalveluiden asiantuntijana. Pidetään siitä kiinni ja vahvistetaan sitä edelleen.

Ilmatieteen laitos avasi tietoaineistonsa kesällä 2013. Avoin data on kiinnostanut useita eri tahoja. Kiinnostusta on ollut muun muassa yksittäisten sovelluskehittäjien, suurten yritysten, tutkijoiden sekä säätiedon loppukäyttäjien parissa. Rekisteröityneitä käyttäjiä on tällä hetkellä noin 6500 ja määrä lisääntyy koko ajan. Avoin data on suuri mahdollisuus liikenteen eri muotojen sääpalveluiden kehittämiseen. Se antaa mahdollisuuden uusien kumppanuuksien luomiseen ja innovaatioiden kehittämiseen.