Alussa analysoidaan tarpeita ja haluttuja vaikutuksia

Liikennepoliittisessa selonteossa vuonna 2012 linjatun palvelutasolähtöisyyden pääajatus on ohjata esisuunnittelua siten, että ensin analysoidaan tarpeita ja haluttuja vaikutuksia. Päätökset tavoiteltavasta matkojen ja kuljetusten palvelutasosta ovat sellaisella tasolla, että ne eivät vielä sido mahdollisia ratkaisuja. Keinoja pohditaan vasta palvelutasolinjausten ja -analyysin pohjalta. Palvelutasolähtöisyys korostaa liikennejärjestelmätasoisen esisuunnittelun tehtävää suunnata ja antaa tavoitteita tarkemmalle suunnittelulle. Liikennejärjestelmäsuunnittelun eri osapuolten välinen yhteistyö ja sitoutuminen sekä käyttäjälähtöisyys ovat palvelutasolähtöisyyden tärkeitä osia.

 

Kuva 1. Palvelutasolähtöisyyden perustana ovat käyttäjien ja yhteiskunnan tarpeet.

Tarpeet ja puutteet tärkeysjärjestykseen

Palvelutasoajattelun rooli liikennejärjestelmäsuunnittelun eri vaiheissa kuvataan suunnittelutyön vaatimuksissa ja työsuunnitelmassa. Suunnittelutyön tarveanalyysissä määritetään käytettävät alue- ja yhteysvälijaot ja selvitetään matkojen ja kuljetusten tarpeet sekä yhteiskunnan tavoitteet. Tarpeet ja tavoitteet asetetaan järjestykseen sen mukaan, kuinka tärkeitä ne ovat alueen asukkaille, elinkeinoelämälle ja laajemmin alueen kehittymiselle. Yleistavoitteet ja niitä toteuttavat matkojen ja kuljetusten palvelutasotavoitteet määritetään ja päätetään tarpeiden tärkeysjärjestyksen pohjalta.

Päätetyistä tavoitteista tulee vertailukohta palvelutason nykytilan ja tulevan kehityksen analysointiin. Tämän palvelutasoanalyysin tuloksena saadaan käsitys palvelutason puutteista. Puutteiden priorisoinnissa otetaan huomioon, miten puutteet vaikuttavat tavoitteiden taustalla oleviin tarpeisiin ja niiden merkitykseen. Toimenpiteet kehittämispolkuineen määritellään siten, että ne poistavat puutteita tärkeysjärjestyksessä ja kustannustehokkaasti. Esisuunnittelun tulosten siirtyminen seuraaviin suunnitteluvaiheisiin tehdään suunnitteluperusteiden kautta. Vaikutusten arvioinnilla ja seurannalla tuetaan palvelutasolähtöisen suunnitelman toteutumista.

 

Kuva 2. Palvelutasolähtöisen liikennejärjestelmäsuunnitelman vaiheet.

Palvelutasolähtöisyyttä voi soveltaa myös yhteysvälisuunnittelussa

Palvelutasolähtöisyyden soveltamisen perusperiaatteet ovat yhteysvälisuunnitelmassa samat kuin liikennejärjestelmäsuunnitelmassa. Palvelutasolähtöisyyden soveltaminen edellyttää kuitenkin liikennejärjestelmätason esisuunnittelua yhteysvälistä ja sen roolista osana laajempaa kokonaisuutta. Voidaan pitää tavoiteltavana sitä, että yhteysvälisuunnitelmien edellyttämät keskeiset lähtökohdat tuotetaan jatkossa entistä kattavammin valtakunnallisella tasolla. Yhteysvälisuunnittelulle jäisi näin nykyistä selkeämpi rooli osana väylähankkeiden esisuunnittelua.

 

Kuva 3. Palvelutasoajattelun ”punainen lanka” yhteysvälisuunnittelussa.

Palvelutasolähtöisyys esisuunnitelmien lähtökohdaksi

Raportin perusteella suositellaan, että esitetyt palvelutasolähtöisen suunnittelun periaatteet otetaan osaksi liikennejärjestelmätasoisen esisuunnittelun ohjeistusta. Eri suunnitelmien rooleja tulee kirkastaa. Ohjeissa tulee jättää tilaa soveltamiselle.

Liikenneviraston tulisi huolehtia suunnitelmien ja aiesopimusten osapuolena siitä, että palvelutasolähtöisyys vakiintuu käyttöön riittävän yhdenmukaisesti eri puolilla maata ja erilaisissa suunnitelmissa. Liikenneviraston pitkän aikavälin ohjelmien laadinnassa tulisi tehdä valtakunnallisia palvelutasolinjauksia tulevien liikennejärjestelmätasoisten esisuunnitelmien lähtökohdaksi. Seuraavassa liikennepoliittisessa selonteossa tulisi esittää linjauksia palvelutasoajattelun kokonaisuudesta jatkossa.