Palvelutasoajattelun kehittämisen ja käyttöönoton poliittinen perusta on liikennepoliittisessa selonteossa, jossa linjataan tarve määrittää julkisin varoin tarjottava matkojen ja kuljetusten palvelutaso. Pitkien matkojen ja kuljetusten palvelutaso -työssä laadittiin ehdotus pitkien matkojen ja kuljetusten palvelutasotekijöistä, palvelutasokuvauksista ja alustavista indikaattoreista sekä kuvattiin palvelutasotavoitteiden suunnitteluprosessi.Ehdotuksia työstivät kymmenen liikennejärjestelmäsuunnitteluun erikoistuneen konsulttitoimiston edustajat kahdessa asiantuntijatyöpajassa. Alustavia tuloksia testattiin todellisissa hankkeissa ja esitystä tarkennettiin testausten tulosten perusteella.

Työssä laaditut palvelutasot ovat kuvauksia siitä, kuinka hyvin käyttäjän (matkustaja tai tavaranlähettäjä) liikkumis- ja kuljetustarpeisiin eri tasoilla vastataan ottaen huomioon laajemmat yhteiskunnalliset tavoitteet sekä käytettävissä olevat resurssit. Käyttäjänäkökulman lisäksi palvelutasoja tarkasteltiin liikenne- ja väylästöoloja kuvaavilla indikaattoreilla. Työ on ollut ensimmäinen yritys yhdistää käyttäjän ja palvelun järjestäjän näkökulmat palvelutason määrittelyssä.

Jokaiselle palvelutasotekijälle kuvattiin kolme palvelutasoa

Palvelutasot muodostuvat palvelutasotekijöistä, jotka ovat osin yhteisiä matkoilla ja kuljetuksilla (kuva 1). Matkojen palvelutasotekijöinä tunnistettiin turvallisuus-, saavutettavuus- sekä laatu- ja hintatekijöitä: turvallisuus, matka-aika, ennakoitavuus, esteettömyys, yhteydet, hallittavuus, mukavuus ja matkan hinta. Osa tekijöistä on relevantteja vain ilman omaa henkilöautoa tehtävillä pitkillä matkoilla. Kuljetuksissa tärkeimpinä palvelutasotekijöinä tunnistettiin yhteydet, matka-aika, ennakoitavuus ja hallittavuus sekä turvallisuus. Kustannus ei ole varsinainen palvelutasotekijä, koska yhteydet, matka-aika ja ennakoitavuus yhdessä kuljetusvirran suuruuden ja frekvenssivaatimuksen kanssa vaikuttavat keskeisesti siihen, kuinka suuret kustannukset kuljetusten tuottaminen aiheuttaa.

 

Kuva 1. matkojen ja kuljetusten palvelutasotekijät

Matkaryhminä päädyttiin tarkastelemaan työ-, opiskelu-, työasia-, ostos- ja asiointi- sekä vapaa-ajan matkoja sekä liityntöjä kansainväliseen liikenneverkkoon. Kuljetusten erityyppisiä tarpeita päädyttiin tarkastelemaan tavararyhmittäin, vaikka samalla todettiin, että käytännön suunnitteluhankkeissa tärkeimpien kuljetusvirtojen tunnistaminen sekä niiden tarpeiden ja palvelutasotekijöiden käsittely voi olla yksityiskohtaista tavararyhmäkohtaista analyysia parempi toimintatapa.

Käyttäjien tarpeitten pohjalta määritettiin ja kuvattiin palvelutasotekijöittäin kolme erilaista pitkien matkojen ja kuljetusten palvelutasoa. Alhaisimmallakin palvelutasolla matka tai kuljetus on mahdollista tehdä turvallisesti. Hyvä palvelutaso tarjoaa taas selvästi hyödyllistä liikenteen kokonaispalvelua, joka voi näkyä kilpailuetuna yrityksille tai alueille, tai kohdentua suoraan käyttäjään parantaen selvästi arjen toimivuutta. Hyvä palvelutaso ei kuitenkaan tarkoita välttämättä parasta mahdollista palvelutasoa.

Palvelutasomäärittelyt osana liikennejärjestelmän suunnitteluprosessia

Työn aikana tehtyjen testausten yhteydessä havaittiin, että väylien jaksoilla on erilaisia käyttäjäryhmiä ja siten erilaisia palvelutarpeita. Siksi on tärkeää tuntea kullakin yhteysvälillä, alueella tai väylän jaksolla tehtävien matkojen tarkoitus ja tarpeet sekä merkittävimmät kuljetusvirrat. Tarjottava palvelutaso voi perustellusti olla erilainen eri aikoina ja eri alueilla tai väylän jaksoilla. Käyttäjien tarpeisiin perustuvan tarkastelu luo mahdollisuuksia palvelutason kustannustehokkaaseen täsmäkehittämiseen ja väyläverkon osien laatutason/ominaisuuksien tarkemman mitoittamisen. Kuljetusten puolella tavararyhmien väliset erot ovat pienempiä.

Käyttäjälähtöisten pitkien matkojen ja kuljetusten palvelutasokuvausten on ajateltu soveltuvan palvelutasotavoitteiden määrittämiseen suunnittelua, päätöksentekoa ja seurantaa varten sekä valtakunnallisesti että erilaisissa yhteysvälitarkasteluissa ja alueellisissa liikennejärjestelmäsuunnitelmissa. Valmiita, laajalla asiantuntijajoukolla määritettyjä palvelutasokuvauksia esitetään hyödynnettävän erilaisissa suunnittelutilanteissa lähtökohtana, jolloin niihin on mahdollista tehdä perusteltuja muutoksia tai lisätä tarvittaessa uusia tasoja. Valmiit palvelutasokuvaukset toimivat tarkistuslistana ja varmistavat palvelutasotekijöiden samankaltaisen ymmärtämisen. Ne myös nopeuttavat suunnittelutyötä.

 

Kuva 2. Palvelutasomäärittely osana liikennejärjestelmän suunnitteluprosessia.

Jatkokehitystarpeet

Työ oli haastava, koska palvelutasoja lähestyttiin samanaikaisesti monella eri tasolla. Yhtäaikaisesti selvitettiin palvelutasojen ja indikaattoreiden sisältöä, mittaamista ja seurantaa sekä sitä, miten palvelutasoja pitäisi kuvata ja miten palvelutasoja voidaan käytännössä hyödyntää. Työn tuloksia on syytä jatkossa tarkentaa kokemusten myötä. Suurimpana jatkotarkasteluja vaativana haasteena on palvelutasojen ja indikaattoreiden kohtaaminen. Tarvitaan lisää kokemusperäistä tietoa siitä, miten tekninen palvelutaso heijastuu käyttäjän kokemuksiin ja edelleen käyttäjän palvelutasoon. Lisäksi indikaattoreiden sisällössä, laskentatavassa ja tiedon saatavuudessa on kehittämistarpeita. Jatkossa tavoitteena on kokemusten ja indikaattorikohtaisen kehitystyön kautta supistaa nyt esitettyä laajahkoa indikaattorijoukkoa. Tavoitteena on vähemmän yksittäisiä indikaattoreita sisältävä indikaattorijoukko, joka kuitenkin riittävästi ja pelkistetysti kuvaa asian kannalta tarpeellisia ilmiöitä.