Konferenssissa nähtiin myös sääaiheisia seminaareja

Esitysten muodossa Ilmatieteen laitos oli esillä kahden henkilön voimin. Sää- ja turvallisuusyksikön johtaja Jussi Kaurola oli mukana paneelikeskustelussa, jossa aiheena oli ”Älyliikenne ja sään ääri-ilmiöt”, sekä lisäksi logistiikan ja älyliikenteen yhdistämiseen liittyvässä seminaarissa aiheella ”Snow How”. Esityksissään Kaurola korosti Suomen pohjoista sijaintia ja sen tuomia haasteita, Ilmatieteen laitoksen laajaa ja korkeatasoista osaamista liittyen talvisiin säihin, sekä tulevaisuuden mahdollisuuksia näiden ongelmien ratkaisemiseksi.

Kaurolan lisäksi nähtiin interaktiivisessa teatterissa Timo Sukuvaaran esitys paikallisten tiesääpalveluiden tuottamisesta ajoneuvoihin. Timo Sukuvaara toimii Ilmatieteen laitoksen arktisessa tutkimuskeskuksessa Sodankylässä ryhmäpäällikkönä. Sukuvaaran ryhmällä on tälläkin hetkellä useita tiesäähän liittyviä kansainvälisiä hankkeita meneillään. Näihin liittyen Sukuvaara esitteli mahdollisuuksia jakaa tiesääasematietoa reaaliaikaisesti ohikulkeviin ajoneuvoihin. Tiedonsiirto voisi toimia myös toisin päin, jolloin autojen keräämää dataa lähetettäisiin tiesääasemalle ohituksen aikana. Myös ajoneuvojen keskinäinen kommunikointi voisi tulla kysymykseen, jolloin saataisiin vastaantulevalta autolta tietoa edessäpäin odotettavista olosuhteista.

Samaisessa sessiossa Sukuvaaran kanssa Heidi Saarinen Strafica Oy:stä esitteli Liikennevirastolle tehdyn tutkimuksen tuloksia kelitiedon vaikuttavuudesta, joka näin säätieteilijän näkökulmasta oli erityisen kiinnostava. Strafica on tutkinut eri foorumien kautta jaetun sää- ja kelitiedon käyttöä ja vaikuttavuutta ihmisten käyttäytymiseen. Suomessa sää- ja kelitiedon on todettu vähentävän tieliikenneonnettomuuksia, josta kertyvä kustannussäästö on noin 7–13 M€. Näissä luvuissa on otettu huomioon pelkästään ulkoinen onnettomuuskustannus, joten todellinen säästö saattaa olla moninkertainen. Kaiken kaikkiaan sää- ja kelitietoa on hyvin saatavilla tälläkin hetkellä ja sen käyttö on kohtuullisen laajaa. Tekniikan ja palveluiden kehityksen myötä tiedon jakamiselle mobiilisti ja reaaliajassa on yhä suurempi tilaus.

Huippuosaaminen esillä Suomi-paviljongilla

Suomi-paviljongilla oli yhteensä lähes 20 kotimaista näytteilleasettajaa, joko omilla tai yhteisillä messuosastoilla. Myös silloinen liikenneministeri Virkkunen kävi tiistaina 17.6. julkistamassa ministeriön toteuttaman Liikennelaboratorio-hankkeen. Hankkeen tavoitteena on saada yrityksiä rohkeasti mukaan kokeiluun jakamaan liikenteeseen liittyvää tietoa ja tämän avulla tuottamaan uusia palveluita. Liikennelaboratorion myötä Suomi voi edelleen vahvistaa asemaansa yhtenä älyliikenteen johtavista maista.

Kotimaisista laitevalmistajista paviljongilla oli muun muassa Vaisala Oy, joka esitteli heidän uusimman versionsa tiesääasemasta - RWS200. Vaisalan mukaan RWS200:ssa käytettyjen uusien algoritmien avulla sääasema pystyy yhdistämään eri tietoaineistoja ja siten tuottamaan entistä parempaa tietoa tienpinnan olosuhteista. Uusi tiesääasema yhdistettynä Vaisalan ohjelmistoon muodostavat kokonaisuuden nimeltään iRWIS (internet Road Weather Information System). Tämän kerrotaan mahdollistavan entistä tarkemman sääasemaverkon hallinnan. Modulaarisen rakenteensa ansiosta järjestelmä on myös yhdistettävissä monipuolisesti muihin laitteisiin.

Helsingin kaupunki oli tuonut paikalle yhden paviljongissa nähdyistä autoista, joka pystyy auton omia järjestelmiä ja autoon kiinnitettyjä instrumentteja hyväksikäyttämällä tuottamaan tietoa mm. tienpinnan kitkasta sekä lumi- ja jääpeitteestä. Data kerätään ajoneuvoon, johon se voidaan myös visualisoida. Tietoaineistot pystytään myös lähettämään reaaliaikaisesti eteenpäin palvelimelle. Vastaavanlaisia järjestelmiä on muillakin laitetoimittajilla, mutta tässä kyseisessä järjestelmässä dataa saatiin myös auton omasta CAN-väylästä, jolloin ylimääräinen instrumentaatio on voitu minimoida. Mitä laajemmin autonvalmistajat avaavat aineistojaan tulevaisuudessa, sitä kustannustehokkaammin ja reaaliaikaisesti pystytään kartoittamaan liikenteen olosuhteita.

Messualue levittäytyi messukeskuksen ulkopuolellekin

Nelipäiväisen konferenssin ensimmäisenä päivänä nähtävää riitti myös messukeskuksen ulkopuolella. Autoliitto järjesti yhdessä FIA:n kanssa ulkoalueelle tapahtumatorin, jossa nähtiin älyliikenteen toimijoiden ja tutkimuksen aikaansaannosten lisäksi myös F1-kuski Valtteri Bottas. Messukeskuksen ympäristöön oli toteutettu ajoreitti, jolla seurattiin kuskin ajotapaa. Tämän yhteyteen oli viritetty kilpailu, jossa Bottas kävi ajamassa ensimmäisen tuloksen, minkä jälkeen messuväki pääsi haastamaan hänet. Valitettavasti säätila oli melko huono ulkoilmatapahtumalle ja ehkä tämän takia kävijämäärä jäi melko alhaiseksi.

Sisätiloissa huono sää ei onneksi näkynyt yleisömäärässä, vaan messualueella oli vilinää varsinkin ensimmäisinä konferenssipäivinä. Messuosastoilla oli hyvin paljon kotimaisia yrityksiä, mutta ilahduttava määrä myös ulkomaisia toimijoita. Heidän joukossaan oli monenlaisia laite- ja ohjelmistovalmistajia, sekä palveluntarjoajia. Valitettavasti autonvalmistajat olivat saapuneet paikalle melko pienellä joukolla, mutta ehkä liikennettä ja varsinkin älykästä liikennettä pitäisi katsoa laajemmalla perspektiivillä.

Viimeisenä päivänä messuosastoilla oli jo väljempää

Älyliikenteellä on mielenkiintoinen tulevaisuus

Liikenteen tilannekuvaa varten älykäs liikenne tuo toivottavasti uusia, kattavampia ja kustannustehokkaampia ratkaisuja jo lähitulevaisuudessa kehittyneiden tiedonkeruu- ja tiedonjakelumenetelmien myötä. Tietokoneiden laskentatehon kasvaessa myös kyky tiedon jatkojalostukseen kasvaa koko ajan. Mielenkiinnolla jäämme odottamaan mitä Liikennelabrassa saadaan aikaiseksi lähitulevaisuudessa. Toivottavasti tuloksia päästään ihailemaan ensivuonna, kun ITS World järjestetään Bordeaux’ssa.