Susan Nymander tutki keväällä valmistuneessa diplomityössään Turun kaupungin pysäköinnin sekä pysäköinnin ohjauksen nykyistä tilaa, ja pyrki etsimään keinoja sen kehittämiseksi. Haluttuna kehityssuuntana ja kehityksen tavoitteina diplomityössä on käytetty Turun kaupungin strategioiden sekä valmisteltavan yleiskaavan mukaista, yleistä pysäköinnin tarpeen vähentämistavoitetta sekä pysäköinnistä syntyvien kustannusten oikeudenmukaista jakoa.

Työssä tutkittiin mitä on pysäköintipolitiikka, mihin sillä voidaan pyrkiä ja mitkä ovat sen keinoja. Työssä selvitettiin lisäksi, mitä pysäköinnin järjestäminen todella maksaa ja pohdittiin, kenen tulisi maksaa pysäköinnin järjestämisen kustannukset tonttien sisällä ja toisaalta kaupungin katualueilla. Lisäksi työssä tutkittiin yksityiskohtaisesti, millä perustein velvoiteautopaikkojen lukumäärän määrittävä pysäköintinormi tulisi määritellä Turkuun. Lisäksi työssä pureuduttiin Turun asukaspysäköintijärjestelmään kuuluvien alueiden laajuuteen sekä asukaspysäköintiluvan oikean hinnan määrittämiseen.

Pysäköintipolitiikka on osa kaupunkisuunnittelua

Pysäköintipolitiikkaa on pohdittava osana kokonaisvaltaista kaupunkisuunnittelua. Tämä johtuu siitä, että henkilöautojen ja henkilöautoliikenteen määrä, ja edelleen pysäköintipaikkojen tarve niin kaupunkikeskustassa kuin tonteillakin, on sidoksissa sekä kaupunkirakenteeseen että muiden liikkumismuotojen saatavuuteen ja toimivuuteen.

Turussa on odotettavissa kaupunkirakenteen tiivistymistä, ja lisäksi sekä jalankulun ja pyöräilyn mahdollisuuksien että joukkoliikenteen palvelutason parantumista, kun Turun kaupunkiseudun rakennemalli 2035, sen mukaan laadittava yleiskaava 2029 ja keskustavisio 2031 toteutuvat. Rakennemalli vähentää toteutuessaan sekä yksityisautoilun tarvetta että sen kannattavuutta muiden kulkumuotojen kustannuksella kaupunkirakenteen ollessa tiivis. Samaan aikaan toteutuva keskustavisio kehittää ydinkeskustaa oleskelutilaksi, joka kaikessa viihtyisyydessään perustuu oleskeluun ja kävelyyn. Koska viihtyisä ympäristö sallii kirjallisuustutkimuksen mukaan pysäköintipaikkojen rakentamisen kauemmas ydinkeskustasta tai mahdollisesti maan alle, ydinkeskustan saavutettavuus perustuu jatkossa entistä enemmän jalankulun, pyöräilyn sekä tehokkaan joukkoliikenteen toimivuuteen. Pysäköintipaikkoja tarvitaan siis jatkossa kokonaisuudessaan entistä vähemmän niin julkisilla kuin yksityisilläkin alueilla, koska autoilu on muuttumassa kannattamattomaksi uudenaikaisessa kaupunkiympäristössä.

Asuntorakentamisen velvoiteautopaikkojen määrän tulee vastata kysyntää

Vaikka kaupunkikeskustan saavutettavuus paranisikin tulevaisuudessa, se ei kuitenkaan yksiselitteisesti heti vähennä auton omistamisen tarvetta. Yksityisten pysäköintipaikkojen määrää ohjataan Turussa asemakaavoissa määrättyjen velvoiteautopaikkojen vähimmäismäärällä. Tällä pyritään siihen, että kaikki asumiseen liittyvä yksityinen pysäköinti järjestettäisiin tonteilla, jolloin pysäköintipaikkojen käyttäjät myös maksavat pysäköinnin rakentamisen ja ylläpidon kustannukset näiltä osin.

Tehdyn tarkastelun mukaan velvoiteautopaikkojen määrän tulee perustua laskennalliseen autopaikkatarpeeseen, joka keskimääräisesti toteuttaa autopaikkatarpeen. Tarve vaihtelee tarkastelun mukaan asuinalueittain suuresti, ja Turkuun tuleekin kehittää pysäköintinormi, joka määrää laskennalliseen autopaikkatarpeeseen perustuvan velvoiteautopaikkamäärän alueittain asemakaavoihin. Pysäköintinormin tulee olla nimenomaan aluekohtainen, sillä autopaikkatarve on erilainen eri kaupunginosissa niiden asukkaiden ja alueen ominaisuuksien perusteella.

Pysäköintipaikasta maksaa sen tarvitsija

Koska velvoiteautopaikkoja ei ole aina Turun keskustassa vaadittu rakennettavaksi, ennen autoistumisen aikaa rakentuneilla tonteilla ei ole pysäköintipaikkoja. Tämän vuoksi Turussa on käytössä asukaspysäköintilupajärjestelmä. Koska asumiseen liittyvän pysäköinnin rakentamisen kustannukset tonteilla kuuluvat pysäköintipaikkojen käyttäjien maksettavaksi, tulee asukaspysäköintiluvan hinnan jatkossa perustua pysäköintipaikkojen rakentamis- ja ylläpitokustannuksiin. Niitä vastaava hinta on asukaspysäköintiluvan tavoitehinta, mutta hintaa säädetään asukaspysäköintilupien kysynnän ja asukaspysäköintipaikkojen tarjonnan perusteella toisiaan vastaaviksi. Lisäksi diplomityössä tehdyn ehdotuksen mukaan asukaspysäköintilupaan oikeuttavia alueita laajennetaan koko keskustan kattaviksi. Asukaspysäköintipaikkoja ei kuitenkaan sijoiteta liikekeskustan alueelle, vaan liikekeskustan pysäköintipaikat jäävät asiointipysäköinnin käyttöön.