FCD-kelipilottiin on valjastettu noin 150 Etelä-Suomessa liikkuvaa ammattiajoneuvoa. Suurin osa ajoneuvoista on Lassila-Tikanojan roska-autoja ja Itellan postiautoja, mutta mukaan mahtuu myös parikymmentä Pohjolan Liikenteen bussiakin. Kyseisiin autoihin on asennettu erityinen lisälaite, joka seuraa ajoneuvon omissa tietoväylissä olevaa tietoa ajoneuvon ABS-järjestelmän ja ajonvakautusjärjestelmän tilasta. Lisälaite paitsi lukee tietoväylän sisältöä, myös lähettää tiedot reaaliaikaisesti ja paikkatiedon kera järjestelmän palvelimelle.

Palvelimella olevan tiedon käsittelyä varten FCD-kelipilotissa on kehitetty erityinen käyttöliittymä. Käyttöliittymä mahdollistaa ABS- ja ajonvakautusjärjestelmien aktivoitumisen seurannan karttapohjalla. Järjestelmän ajatuksena on, että jos jossakin useamman ajoneuvon ABS- ja ajonvakautusjärjestelmät aktivoituvat samoihin aikoihin, kyseisessä paikassa on oltava jotain poikkeuksellista, todennäköisesti liukkautta.

Keväällä 2012 ryhmä keli- ja liikennepäivystäjiä testasi ensi kertaa järjestelmän käyttöliittymää ja palaute oli varovaisen myönteinen. Puolet käyttäjistä oli sitä mieltä, että käyttäisivät palvelua jatkossakin, jos se olisi saatavissa.

Kelipilottiajoneuvojen tuottaman tiedon laatua on seurattu vertailevin kitkamittauksin. Alustavien tulosten mukaan ABS-järjestelmän aktivoituminen korreloi hyvin varsinaisilla kitkamittauksilla tuotettujen liukkaushavaintojen kanssa. ABS-havaintojen heikkous on kuitenkin siinä, että niitä syntyy lähinnä matalissa nopeuksissa risteysalueilla, toisin sanoen tilanteissa, joissa jarrutetaan. ABS-havaintojen perusteella ei siis saada luotettavaa kuvaa linjaosuuksien ja pääteiden liukkaudesta. Sen sijaan uskotaan, että ajonvakautusjärjestelmät reagoisivat paremmin pääteiden liukkauteen.

Ajonvakautusjärjestelmien tuottaman tiedon tulkinta on kuitenkin osoittautunut toistaiseksi haasteelliseksi. Talven 2014–2015 aikana tehtävien lisätestien uskotaan kuitenkin tuovan selvyyttä asiaan.

Teknisesti järjestelmä on osoittautunut toimintavarmaksi. Järjestelmässä ei ole kuluvia eikä liikkuvia osia eikä liioin erillisiä antureita, eikä se edellytä kuljettajalta mitään toimia tai koulutusta, joten järjestelmä on täysin autonominen ja automaattinen. Asennus on "Plug and Play" -tyyppinen, eli helppo asentaa uuteen autoon. Päivitykset sujuvat etänä ilman varikkokäyntejä. Ratkaisu on tilaajalle hyvin edullinen, koska sen ylläpitokustannukset ovat alhaisemmat kuin erityisten anturiajoneuvojen käyttöön perustuvien järjestelmien kustannukset.

Vastaavia järjestelmiä testataan ja kehitetään eri puolilla maailmaa ja on varsin todennäköistä, että lähitulevaisuudessa yhä useampi auto kehittyy erilaista keli-, sää- ja liikennetietoa tuottavaksi tietolähteeksi. FCD-kelipilotin myötä Suomessa halutaan olla mukana tämän kehityksen kärkijoukoissa.